<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Romaanihenkilön muotokuva</title>
  <updated>2019-10-26T08:07:36+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://muotokuva.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://muotokuva.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://muotokuva.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>selma</name>
    <uri>https://muotokuva.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[50 kirjaa naisilta]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Satuin jokin aika sitten näkemään useammassakin blogissa listan sadasta naisen kirjoittamasta kirjasta, joita joko suosittelee luettavaksi tai sitten haluaisi lukea. Rupesin laatimaan omaa listaani kovin kunnianhimoisena - aikomuksenani katsoa, saisinko kokoon sata sellaista  naisten kirjoittamaa kirjaa, jotka olen lukenut ja jotka ovat minulle jossakin vaiheessa elämääni olleet jollakin tavalla tärkeitä.</p>
<p>Sata olisi ehkä tullut täyteen, jos olisin kelpuuttanut mukaan useamman kuin yhden teoksen yhdeltä kirjailijalta. Nyt pääsin viiteenkymmeneen. Ehkä seuraavaksi laadin listan 50 kirjasta, jotka <em>haluaisin</em> lukea.</p>
<p><strong>Tässä se lista tulee:</strong></p>
<p>1. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo</p>
<p>2. Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia</p>
<p>3. Margaret Atwood: Nimeltään Grace</p>
<p>4. Carol Shields: Kivipuutarhat</p>
<p>5. Eeva Kilpi: Kuolema ja nuori rakastaja</p>
<p>6. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi</p>
<p>7. Sofi Oksanen: Puhdistus</p>
<p>8. Anja Kauranen: Pelon maantiede</p>
<p>9. Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani</p>
<p>10. Emily Brontë: Humiseva harju</p>
<p>11. Anu Kaipainen: Magdaleena ja maailman lapset</p>
<p>12. Katherine Mansfield: Puutarhakutsut</p>
<p>13. Aila Meriluoto: Lasimaalaus</p>
<p>14: Agatha Christie: Kymmenen pientä neekeripoikaa</p>
<p>15. Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu</p>
<p>16. Elsa Beskow: Pikku-Tommin kalaretki</p>
<p>17. George Elliot: Mylly joen rannalla</p>
<p>18. George Sand: Taiteilijattaren tarina</p>
<p>19. Aino Kallas: Sudenmorsian</p>
<p>20. Minna Canth: Papin perhe</p>
<p>21. Riina Katajavuori: Lahjat</p>
<p>22. Anna-Leena Härkönen: Heikosti positiivinen</p>
<p>23. Joan Marble: Puutarha Italiassa</p>
<p>24. Diane Setterfield: Kolmastoista kertomus</p>
<p>25. Zadie Smith: Kauneudesta</p>
<p>26. Susan Cooper: Kuningas Harmaa</p>
<p>27. Eva Ibbotson: Virta vie viidakkoon</p>
<p>28. Anni Swan: Iris rukka</p>
<p>29. L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet (ja koko sarja)</p>
<p>30. Louisa M. Alcott: Pikku naisia</p>
<p>31. Johanna Spyri: Pikku Heidi</p>
<p>32. Enid Blyton: Viisikko-kirjat</p>
<p>33. Irina Ratusinskaja: Harmaa on toivon väri</p>
<p>34. Fredrika Runeberg: Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä</p>
<p>35. Kirsti Ellilä: Pappia kyydissä</p>
<p>36. Saima Harmajan runot ja päiväkirjanotteet</p>
<p>37. Sanna Karlström: Taivaan mittakaava</p>
<p>38. Marianne Grabrucker: Siinäpä vasta kiltti tyttö</p>
<p>39. Pauliina Kainulainen: Missä sielu lepää</p>
<p>40. Vigdis Grimsdottir: Metsän tyttö</p>
<p>41. Pirkko Saisio: Hävinneiden legenda</p>
<p>42. Lea Pennanen: Pikku siili</p>
<p>43. Marjatta Kurenniemi: Pukke Punamuurahaisen seikkailut</p>
<p>44. Doris Lessing: Hyvä terroristi</p>
<p>45. Leena Krohn: Matemaattisia olioita tai jaettuja unia</p>
<p>46. Katherine Kerr: Deverryn taru</p>
<p>47. Astrid Lindgren: Mio, poikani Mio</p>
<p>48. Kristiina Louhi: Aino-kirjat</p>
<p>49. Anne Frankin päiväkirja</p>
<p>50. Selja Ahava: Eksyneen muistikirja</p>
<p>Aika sekalainen kokoelma. Huomasin, että lastenkirjat sekä viime vuosina lukemani kirjat nousivat helpoiten mieleen naiskirjailijoilta. Lastenkirjojen listaa olisi itse asiassa voinut jatkaa pitkällekin. Naiset kirjoittavat lapsille?</p>]]></summary>
    <published>2011-02-07T22:23:01+02:00</published>
    <updated>2019-10-26T08:07:31+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://muotokuva.vuodatus.net/lue/2011/02/50-kirjaa-naisilta"/>
    <id>https://muotokuva.vuodatus.net/lue/2011/02/50-kirjaa-naisilta</id>
    <author>
      <name>selma</name>
      <uri>https://muotokuva.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Herran tarhurit]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Margaret Atwood kuuluu suosikkikirjailijoihini, ja kohdalle osuessaan on hänen uusi kirjansa aina tapaus. Kun kirjan aiheena vielä on ympäristökysymykset tavalla tai toisella, piti siihen ehdottomasti tarttua.</p>
<p><a href="http://www.otava.fi/kirjat/suomennettu/2010/fi_FI/herran_tarhurit/" rel="nofollow">Herran tarhurit</a> kertoo tulevaisuuteen sijoittuvasta dystopiasta - yhteiskunnasta, jossa korruptoitunut poliisi hallitsee, luonnonvarat ovat kulumassa loppuun, geenimanipulaatiolla on luotu monenlaista uutta otusta ja ihmisten keskinäinen eriarvoisuus on todella räikeää. Tällaisen yhteiskunnan laitamilla toimii kristillisperäinen uskonlahko Herran tarhurit, joka on vienyt ekologisen elämäntavan varsin pitkälle: tavarat tehdään itse kierrätysmateriaalista, kaupungin katoilla hoidetaan puutarhaa ja mehiläisiä ja ruokavalio on lähes vegaaninen.</p>
<p>Tarinaa kuljetetaan kahden naisen, Tobyn ja Renin, näkökulmista. Molemmat ovat liittyneet lahkoon nuorina sattumalta tai vaihtoehtojen vähyyden vuoksi. Molemmat ovat myös eri syistä jättäneet lahkon ja (tämän verran voinee paljastaa pitkällä kirjassa olevista käänteistä) kohtaavat kirjan aikana lahkon jäseniä uudelleen. Herran tarhurit varautuvat vuosikaudet <em>vedettömään tulvaan</em>, katastrofiin, joka pyyhkäisee suurimman osan ihmiskunnasta maailmankartalta. Kirja liikkuu sekä Tobyn ja Renin muisteluksissa tarhurien aiemmilta vuosilta että vedettömän tulvan jälkeisissä päivissä, viikoissa ja kuukausissa.</p>
<p>Kirja on taattua Atwoodia - kiehtova, ajatuksia askarruttava ja mukaansatempaava. Atwoodin luoma maailma on vastenmielinen mutta henkilöt sympaattisia, joten heidän vaiheitaan seuraa mielenkiinnolla. Aihe on karmivan kiehtova ja dystopiaa kuvataan perusteellisesti. Herran tarhurit uskonlahkona on sopivasti moniulotteinen eikä vailla särmiä ja säröjä. Minua viehättivät erityisesti lukuisat ympäristöpyhimykset Carl von Linnéstä Dian Fosseyhin.</p>
<p>Ihan suurimpien Atwood-suosikkieni (<em>Nimeltään Grace, Sokea surmaaja</em>)  joukkoon tämä teos ei kuitenkaan noussut. Toimintaa oli hetkittäin mielestäni turhankin paljon. Tarina kulki elokuvamaisesti sen sijaan, että olisi todella päässyt seurailemaan päähenkilöiden ajattelua. Geenimanipulaation tuottamien kummajaisten sijaan olisin kaivannut enemmän näkökulmia ilmastonmuutokseen, ilmansaasteisiin, vesistöjen ja maaperän pilaantumiseen ynnä muihin ympäristöongelmiin. </p>
<p>Herran tarhurien uskonto jäi minun silmissäni jotenkin ontoksi. Lahkon johtajan Aatami Ensimmäisen puheet jättivät ainakin minut ulkopuolelle, kylmäksi - ehkä se oli tarkoituskin, mutta jos näin, puheita oli aika runsaasti. Jotenkin minua jäi vaivaamaan se, ettei uskonlahkon elämää kuvaavassa romaanissa kuvattu uskon kokemusta sisältäpäin. Oli ymmärrettävää ja loogista molempien päähenkilöiden kohdalla, etteivät he koskaan uskoneet kokonaan lahkonsa opetuksiin, mutta uskoiko kukaan? <em>Mitä usko on</em> on mielestäni olennainen kysymys silloin, kun tarkastellaan ekologisen elämäntavan tavoittelua uskonnon avulla.</p>
<p>En ole lukenut Atwoodin aiempaa teosta <em>Oryx ja Crake</em>, joka on mainittu tämän teoksen sisarteokseksi ja jossa ilmeisesti on useita samoja henkilöhahmoja. Se pitänee ottaa nyt lukulistalle. Voihan olla, että osa näistä kokemistani vajavaisuuksista täydentyisi toisen kirjan avulla.</p>
<p>Joka tapauksessa, suosittelen lämpimästi lukemaan!</p>]]></summary>
    <published>2011-02-04T22:34:01+02:00</published>
    <updated>2019-10-26T08:07:33+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://muotokuva.vuodatus.net/lue/2011/02/herran-tarhurit"/>
    <id>https://muotokuva.vuodatus.net/lue/2011/02/herran-tarhurit</id>
    <author>
      <name>selma</name>
      <uri>https://muotokuva.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Uusi kirjablogini!]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Päätin perustaa kirjablogin. Olen viime kuukausina lukenut muutaman hyvän kirjan, joista osa on ollut jopa niin hyviä, että luetusta kirjasta tekisi mieli kertoa muille. Tämä voisi olla kanava siihen.</p>
<p>Olen luultavasti liian kiireinen ja liian laiska kirjoittaakseni kirjoista kovin perusteellisesti. Lukutahtini on nykyisellään myös hitaanlainen. Tästä syystä blogini tulee luultavasti päivittymään harvaan tahtiin - mutta yritän kirjoittaa edes rivin silloin, toisen tällöin.</p>]]></summary>
    <published>2011-01-30T18:59:01+02:00</published>
    <updated>2019-10-26T08:07:36+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://muotokuva.vuodatus.net/lue/2011/01/uusi-kirjablogini"/>
    <id>https://muotokuva.vuodatus.net/lue/2011/01/uusi-kirjablogini</id>
    <author>
      <name>selma</name>
      <uri>https://muotokuva.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
